torstai 3. syyskuuta 2015

Odotus päättyi



Ongelman siirtäminen vai ongelmien minimointi?

Reippain askelin kävelen työpaikan laituria pitkin ja työnnän kärryä jossa on neljä pönttöä, jotka on tarkotettu biojätteelle. Työpäivä on päättymässä ja käyn viemässä ne tiskihuoneeseen jossa tummaihoinen siivoojaa laulaa epävireisesti Britney Spearssia ja moikkaa iloisesti. Hän selkeesti nauttii työstään, jota monikaan suomalainen ei edes viitsi ottaa vastaan jos hommaa tarjottaisiin. Totean mielessäni että siinäpä hieno mies, joka on selkeesti sopeutunut Suomeen. 
Jatkan matkaani toimistoon ja istahdan sopivasti kuluneelle toimistotuolille. Vilkasen pari raporttia ja eksyn sen jälkeen amppareiden sivulle josta silmiin pomppaa muutama uutinen. Pizzamafia riehunut Oulussa sekä jälleen uusi raiskaustapaus kaupungin toisella puolen. Molemmissa on kyseessä tekijät ovat maahanmuuttotaustaisia. Herää kysymys, miten löytää kultainen keskitie ? 

Valitettavaa tässä maailmassa on että raha ratkaisee. Vanha sanonta "rahalla saa ja hevosella pääsee", on niin lähellä totuutta kun se voi vaan olla. Kyllä hevonen ehkä on nykyään paremminkin verrattavissa muihin menopeleihin mutta kuitenkin. Onko väärin tuntea pahaa oloa siitä että romani nostaa povarista kasan seteleitä ja maksaa sillä euron kahvin, kun tietää että hän ei ole penninjeniäkään ansainnut töitä tekemällä, tai siitä että suomeen tulee jatkossa entistä enempi pakolaisia. Otsikkoa aukaisten haluaisin kysyä, haluammeko siirtää ongelman tänne tarjoamalla turvaa vai luoda rauhaa ja parempaa elintasoa sinne mistä hän on tulossa ? 
Toivon ja uskon että kuitenkin suurin osa heistä haluaisi mielummin jäädä kotimaahansa, mikäli siellä olisi paremmat oltavat. Kun laitettaisiin enimmät niistä euroista jotka menevät maahanmuuttoon sinne missä ongelma on, koittaen parantaa elintasoa siellä ja ratkaista suuria ongelmia. Valitettava tosiasia kun kuitenkin on se että ne jotka eniten apua tarvitsevat eivät ole etusijalla silloin kun turvapaikkoja kun jaetaan, vaan ne joilla on tuohta jolla nopeuttaa prosessia.
Ei suomen ulkomaan avulla kaikkia sotia saa lopetettua mutta kyllä asioita voidaan edistää parempaan suuntaan.

Onko valtiolla oikeutta karkoittaa maahanmuuttajaa joka ei sopeudu uuteen paikkaan. Uskon että kaikkeen tottuu, ja ihminen on hyvinkin sopeutuvainen ja kykenevä muuttumaan. Eli mikäli ei ole valmis osoittamaan kiitollisuutta ja arvostusta turvapaikkaa kohtaan niin paluulippu kouraan ja takaisin kotimaahan.


Sinä suvaitsevaisuuden lähettiläs, oletko valmis antamaan palkastasi ison siivun sille että voimme rahoittaa maahanmuuttoturismia, joka ei ole misään vaiheessa kannattavaa. Ja niille jotka sanovat että Suomi on niin rikas maa että meillä on velvollisuus ottaa kaikki halukkaat maahanmuuttajat vastaan, onko velka jolla ei ole vastinetta rikkautta. Minulle kun on kerrottu asian olevan juuri toisinpäin. 
Kuuntelen edelleen Graciaksen musiikkia, syön Axun tekemää majoneesilättyä, ihastelen Britniä laulavan siivoojan elämänasennetta, annan yhtä ison asiakaspalveluhymyn somalialaiselle kuin kokoomuslaiselle yrittäjälle ja nautin muutenkin monikulttuurisuuden positiivisista puolista. En siltikään niele sitä että he vaativat mahdottomia sekä rikkovat lakia perustaen teot ja tavat kulttuurieroon. Maassa maan tavalla. 
En siis koe olevani rasisti vaan maahanmuuttokriittinen nuori jonka poliittinen linja yleensä osuu melko keskelle. 


Olenko ansainnut hyvän ja turvallisen kotimaan ? En tiedä, olen ehkä vain onnekas, mutta koitan tehdä sellaisia asioita elämässä että myös tulvaisuudessakin ihminen pystyy syntymään turvalliseen kotiin ja maahan. Toivon myös että tulevaisuudessa on enemmän niitä maita jossa voi kokea olevansa onnekas kun on syntynyt kyseiseen maahan, verrattuna tähän päivään.  

Ps. Mikäli et ole katsonut tätä videota, katso ja pohdiskele. 
Pps. Mikäli herää ajatuksia, purista ne tekstiksi ja julkaise kommenttina, se voi johtaa mielenkiintoisiin keskusteluihin. 

perjantai 7. elokuuta 2015

Kenen unelma meil on ?




Perussuomalainen kansanedustaja kirjoittaa facebookkiin päivityksen ja kaikki suomen suvaitsevaisuuden lähettiläät pahoittavat mielensä. Ollaan valmiita saman tien viemään kaveri saunantaakse ja antaa vähän koulutusta. Eihän nyt kansanedustaja voi mielipidettään kertoa, mikäli se voi mahdollisesti jollakin tavalla loukata vähemmistöä. 
Muutama päivä myöhemmin helsingin keskustaan kokoontui toistakymmentätuhatta ihmistä osoittamaan mieltään monikulttuurisuuden puolesta. Myös muilla paikkakunnilla juhlittiin ja pilkattiin Immosta ja heitä jotka ajattelevat samalla tavalla. 

Huomasin facebookista että myös Oulussa pidetään kekkerit Rotuaarilla, ja ajattelin että käyn kameran kanssa pyörähtämässä siellä. Istahin opeliksin kyytiin, kurvasin sammakkotalolle. Kävellä kipittelin Roosteriin hakemaan takeaway kahvin, laitoin kahvin sekaa tilkan laktoositonta maitoa ja jatkoin matkaa kohti kansanjuhlaa. 
Jaksoin tunnin olla, lähinnä minuutti toisen jälkeen tuntui että ajatukseni sotii liikaa enkä jaksanut enää kuunnella näitä ihmisiä jotka kokee olevansa parempia ihmisiä koska rakastaa jokaista maailman ihmistä, paitsi toisinajattelijoita. 
"I have a dream"

Myöhemmin muutaman päivän kuluttua vastaan tuli tekstinpätkä jota jostain syystä en ennen ollut lukenut. Tämänkin löysin facebookista, tästä sosiaalisen median mullistajasta jonka kukkahattutädit on valtaamassa kun nuoret ovat jo pidemmän aikaa tehnyt palvelusta joukkopakoa. 
Se miksi tämän löytäminen oli yllätys oli se että teksti ei ole tuore, ja tekstissä ulkomaalaistaustainen kertoo maahanmuuttopoltiikasta juuri sillätavalla miten siitä itse ajattelen. Tottahan toki heti kun linkki alkoi levitä, Arman perui sanat ja hyväksyin taas se asian että monien mielestä taidan olla rasisti, tai ainakin suvaitsematon.

Monikulttuurisuus on hieno asia, mutta se millätavalla se kannattaa toteuttaa Suomessa on kysymysmerkki. Mielestäni "kaikki tänne ihmettelemään ja nauttimaan Suomesta sekä hyvistä sosiaaliturvista" ei ole kovinkaan kannattavaa. 

Jos alkaisin tähän kirjoittamaan pidemmällä kaavalla siitä miten minä ajattelen maahanmuutosta ja monikulttuurisuudesta, tulisi tekstistä niin pitkä että luulen että monikaan ei jaksaisi tekstiä lukea loppuun. Mutta mikäli välttämättä sen haluatte, ilmoittakaa toki. Saatan jopa jokuyö kirjoittaa sen julkiseksi. 





maanantai 20. heinäkuuta 2015

Wakepark Oulu

Jälleen waketusta. Uus kamera sekä kepakko niin vähän parempaa jälkeä mitä pirkkamallin diy kepillä ja vanhimmalla mahollisella goprolla.
Nyt lauantaina tuolla oli kisat ja tuli uus obstaakkeli veteen kellumaan. Jospa se jää sinne pysyäkseen ja pääsee kokeilee sitäkin tässä jokupäivä.