torstai 18. syyskuuta 2014

Kevo 3/3

Nyt kun on kuukausi reissusta, on aika pistää viimenen kuvapaketti tännekkin jakoon. Kyseessä on toiseksi viimeinen päivä ja se alkoi aamuhengailulla fiellun vesiputouksella. Rauhassa juotiin aamukahvit ja käytiin ottamassa kuvia vesiputouksella mikä on kuulemma yks suomen isoimmista ja hienoimmista. Tässä vaiheessa alko tulla jo aika paljon muitakin ihmisiä vastaan ja oli tuolla leiripaikalla toinenkin porukka samaan aikaan yötä. Kun alkumatkasta melkeempä ainut mitä vastaan tuli oli porot.


Fiellun vesiputous

Pakollinen turistikuva


Eekki sano alkumatkasta että mitenhän samu selviää kun ei oo kännykkä mukana ja jolla ottaa selfie. No kyllä järkkärilläkin sen selfien voi ottaa. 

Se hetki kun on kävellyt 40km kanjonin vartta ja lopulta tulee sen päähän. 


Ruokalepo

Lounaalla mietittiin että ois siisti jos vois tehä telttasaunan viimesen illan kunniaksi. Siinä sitten jaettiin porukka kahtia ja lähettiin eekin ja jpn kanssa pikamarsilla vetämään vajaa 15km. Päästiin järven rannalle ja ensimmäiselle automökki leiripaikalle ja alettiin tekemään telttasaunan kiuasta kunnes huomattiin että eihän täälä oo kiviä oikeastaan ollenkaan. Tuntu jotenki turhauttavalta kun on vetäny 50km kallioisessa maastossa ja varonu että ei pyöri nilkat liikaa kivikossa, sitten kun niitä kiviä oikeasti tarvii nitähän ei oo lähimaillakaan. No saatiin me sitten koristekivistä ja kaasuhellan kehikosta tehtyä kiuas ja useamman tunnin lämmityksen jälkeen päästiin ottamaan löylyt. Kolmisen tuntia pidettiin liekkiä alla ja näin jälkiviisaana ois voinu vielä tunnin verran ainakin pitää liekkiä alla. Ois tullu pikkusen vielä pidempi saunahetki. Mutta kyllä se silti kruunasi reissun ja hyvillä fiiliksillä pysty mennä nukkumaan tietäen että reissu on lopussa ja 10km päässä odotti asuntoauto jolla pääsi kotiin sivistyksen pariin.






keskiviikko 17. syyskuuta 2014

On the Ounasvaara

Käytiin sunnuntaina Jossun ja Iinan kaa moikkaamassa meijän Rovaniemelle muuttanutta Joelia ja sen mahtavaa koiranpentua. Tää pikkususi pääs heti tietenki huomion keskipisteeksi, niinkuin koiranpennut yleensäkki pääsee. Käytii sit auringon laskiessa tsiigailee Rovaniemen kauniin lappilaista vaaramaisemaa Ounasvaaran päältä. Illalla tyttöjen lähettyä takas Ouluun jäin mää vielä Joelille yökyläilee ja hoitaa seuraavaksi päiväksi tota pikkudogii Joelin ollessa töissä. Kiva reissu oli, näitä pitää tehä lisää.

















maanantai 15. syyskuuta 2014

Aallonmurtajia ja autiotaloja

Käytii Akun ja Jonten kaa testailee Toppilassa mun uutta Sigman 10-20 mm f/4-5.6 -laajista. Otettii muutamat pikaset poset eka merenrannalla ja sen jälkeen myllyn edessä olevalla sohvalla. Viimesimmät kuus kuvaa on taas parin viikon takaiselta mun ja Heljän seikkailulta sisään myllyyn.

Vaasan Höyrymylly rakennettiin 1924 lähinnä rukiin jauhamiseen ja myllyllä oli toimintaa aina 1990-luvun alkupuolelle. Nykyään mylly tekee paikallaan hidasta kuolemaa, kunnes isot pahat rakennusyritykset joskus sen purkavat ja rakentavat tilalle kalliita kerrostaloja. Ovet ja alimmat ikkunat on laudoitettu umpeen, mutta sisään pääsee mielikuvitusta käyttämällä. Sisätilat ovat nykyään lähinnä linnunjätösten, jauhopölyn ja graffitien peittämät ja toiminta siellä koostuu lähinnä lintujen asumisesta ja nuorison seikkailuista. Mikäli hylätyt rakennukset kiinnostaa niin suosittelen ehdottomasti poikkeamaan myllyllä.

Vaasan-konserni
Höyrymyllyn historiaa























lauantai 13. syyskuuta 2014

Katutaide 10

Katutaide 10 on kymmenen kilometriä pitkä Oulun eri katutaidekohteita kiertävä pyöräreitti. Reitin ovat suunnitelleet yhdessä Oulun katutaidehanke ja Oulun Polkupyöräilijät ry. Luin reitistä Kalevasta perjantaina ja heti seuraavana päivänä lähdin pyörän, kameran ja kartan kanssa kiertämään reittiä. On erittäin positiivista, että tälläisiä hankkeita järjestetään ja että se saa vielä siunauksen kaupungin korkeammalta taholta.

Reitin varrelta löytyi erilaista katutaidetta niin oululaisilta kuin ulkomaalaisiltakin katutaiteilijoilta. Reitin viimeisenä rastina oli laillinen graffitiseinä, jonka taideteokset vaihtuu sitä mukaan kun joku sinne käy oman teoksensa tekemässä. Reitin viralliset avajaiset ovat tiistaina 16. päivä kello 18, jolloin kaupunginteatterin edestä starttaa maksuton opastettu pyöräkierros. Suosittelen ehdottomasti avajaisiin osallistumista, mutta mikäli se ei aikatauluihin natsaa niin retken voi toteuttaa omatoimisesti, kuten minä tein, tulostamalla kartan Oulun katutaiteen nettisivuilta.

Aiheeseen liittyviä linkkejä:
Kalevan artikkeli aiheesta
Katutaide 10
Oulun katutaide
Oulun katutaide Facebookissa




























torstai 11. syyskuuta 2014

Rocky the dogi

Rocky the dogi on Annin 16 viikkoa vanha australianpaimenkoiran pentu. Rockyn aivokapasiteetilla ei välttämättä ruutia keksittäs, mutta elämästä se nauttii. Ulkona olo on parasta ja juokseminen siellä vielä parempaa. Vieraat on ihan kivoja kunhan ne ei tuu liian lähelle. Lassen perässä on mukava juosta, mutta äidin syliä ei silti voita mikään.











 photo anigifasd_zps49ca1d18.gif

Budapest 2/2

Edellisen fisheye-voittosen ja unkarikavereista kertovan postauksen vastapainoksi tehään tän postauksen sisällöstä hieman ehkä valokuvauksellisesti laadukkaampi ja enemmän itse kaupungista ja reissusta kertova. Unkariin ja nimenomaan Budapestiin meitä Teemu kans veti kavereiden lisäksi kaupungin hyvä maine. Kun kysyin joltain kaupungissa käyneeltä mielipidettä paikasta oli vastaus poikkeuksetta sävyltään positiivinen. Kaupungissa kehuttiin muunmuassa sen ulkonäköä enkä nyt siellä käytyäni tätä voi kieltääkkään. Budapest on kaupunkina hyvinki koristeellinen ja sitä pidetäänki arkkitehtonisesti Euroopan viehättävimpinä kaupunkeina. Arkkitehtuuri ei toki ollut ainoa silmänruoka, mitä paikanpäällä saatiin todistaa, mutta miellytti meitä sen lisäksi muunmuassa kohtalaisen alhainen hintatasokin. Sitä oli suomipoika ihmeissään, kun ravintolabuffetista selviää neljällä eurolla ja olut ulkona maksaa noin yks ja puoli euroa.

Reissu meillä ei ollu sen pidempi kuin neljä päivää, joka johtu lähinnä siitä, ettei mulle liiemmin kesälomaa herunu, kun töissä olin ehtiny olla armeijan jälkeen vasta kuukauden. Heti ekana päivänä paikan päällä pääsin mun kesän ekoille festareille. Sziget-festivaaleiksi kutsutut festarit on viikon kestävä tapahtuma, johon osallistu tänävuonna yhteensä 415 000 juhlijaa. Me oltiin festareilla torstaina 14.elokuuta, jolloin paikka oli loppuunmyyty ja paikalla oli enimmillään 85 000 ihmistä. Vertailun vuoksi esimerkiksi Ruisrockissa oli tänä vuonna vilkkaimpana päivänä 35 000 kävijää. Isoista festareista oli siis kyse.

Szigetin Aftermovie vuosimallia 2013. Tän vuoden versiota ei oo vielä valitettavasti julkaistu.

Esiintyjistä joita festareilla ois viikon aikana ollu mahollisuutta nähä mainittakoon Skrillex, Calvin Harris, Tom Odell, Clean Bandit ja The Kooks. Meidän päivälle tuttuja esiintyjiä sattu mm. Lily Allen, Macklemore & Ryan Lewis ja Bastille, joista jälkimmäinen teki muhun sellasen vaikutuksen, että oon näin jälkeenpäin kehunu sitä parhaana livekonserttina missä ikinä oon käyny. Ton aftermovien kattomalla saatte pienen käsityksen minkätyyppisestä festarista on kyse. Musiikki ei todellakaan ainoa asia tai aktiviteetti mitä festareilla pysty tekemään. Paikka oli täynny kaikenlaista muutakin nähtävää aina skybarista benjihyppyyn ja teatterista seksuaalivähemmistöille suunnattuihin tapahtumiin. Jos sisäinen hipsteri sussa heräsi niin nähdään ens vuonna festareilla!


Päälavalla Lily Allen

Perjantaina sitten otettiin vähän rauhallisemmin. Käytiin vähä syömässä paikallisessa ravintolassa, käytiin maistelemassa ekaa kertaa Jogo - Frozen yogurttia ja illalla vierailtiin Gellertinvuorella, josta oli huikeet näkymät itse kaupunkiin.



Lauantaina oltiin sitten taas energisinä liikenteessä ja pyhitettiin se kunnon perinteiseen turisteiluun. Vain vyölaukku puuttu kun kierreltiin nähtävyyksiä niin, ettei enää meinaa edes muistaa missä kaikkialla tuli käytyä. Tytöt oli nii hyviä turistioppaita, ettei tarvinu ikinä miettiä millä kulkea ja mitä kaupungissa kannattas käydä kattelemassa ku kaikki tuotiin ku suoraan tarjottimella. Käytiin me ainaki Linnavuorella, Sankarien aukiolla ja Euroopan suurimmassa kauppahallissa. Sankarien aukion läheltä spottasin paikallisen wakeboard-parkin, joten vuokrattiin polkuvene päästäksemme parhaille spoteille kattomaan onko paikallisista weikkaajista mihinkään. Ja olihan niistä.


Linnavuori

Sankareiden aukio

Romenttisella veneretkellä


Polkuveneilyn jälkee alko pitkä kävely tuntumaan jalkojen lisäksi myös tyhjässä mahassa ja tilanne vaati taukoa Burger Kingissä. Tortilla-aterian jälkeen matkaa kelpas taas jatkaa. Päädyttiin ottamaan fiilistelykuvia sillalla, joista poikettii jatkoille ihasteleen jonku randomjäbän tulishowta. Tyttöjen lähettyä unten maille poikettiin me vielä Teemun kanssa teranssilla nauttimassa unkarilaisesta oluesta ja paikallisesta livemusiikista. Iha kelpo ilta, ainaki toimintaa riitti koko päiväksi.







Sunnuntaiksi ja reissun viimeseksi päiväksi tytöt järkkäs meille matkan laivalla pitkin Tonavanjokee Budan ja Pestin välissä sijaitsevalle Margitinsaarelle. Laivasta näki upeesti Budan puolella sijaitsevan Linnavuoren ja Gellertinvuoren ja Pestin puolelta sitten muunmuassa parlamenttitalon. Perillä saaressa käytii sellasessa minizoossa kattelee eläimii. En tiiä onko musta tulossa hippi vai mikä, mut tuntu että ehkä niilläki vois olla paremmat oltavat ja parempaa tekemistä jossain niille luonnollisemmassa ympäristössä. En sille tilanteelle kuitenkaan kokenut voivani siinä hetkessä millään tavalla vaikuttaa, siispä jatkettiin matkaa, haettiin jotku paikalliset suolaset pannukakun tapaset herkut (kuva edellisessä postauksessa) ja mentii nauttimaan niistä ja viimesistä hetkistä tässä uudesta lempimaasta.


Parlamenttitalo ja uiva bussi

Sitte oliki jo aika pikkuhiljaa lähtä hakee kamoja ja valmistautua kotiinlähtöön. Lentokoneen noustessa ilmaan, Passengerin soidessa kuulokkeita, kaupungin jäädessä pikkuhiljaa taakse ja auringon uskomattoman kauniisti laskiessa, oli mieli haikea. Päätin, et haluun jatkaa tätä kohtuu nuorta matkailuharrastustani vielä kun itekki on kohtalaisen nuori. Reissuun lähteminen on vaan niin helppoa kun ei oo juurikaan mitää huolehittavaa. Vähän ku vaan rahaa kerää ja kikkailee lentojen ja majotusten kanssa nii halvalla selviää. Niin monet upeet paikat ja mahtavat ihmiset tuolla jossain vielä odottaa mun kohtaamista. Ei ois mitään järkee jättää niitä tulevaisuuden seikkailuita kokematta. Seuraavaa reissua siis odotellessa.



P.S. Haluun takas

tiistai 9. syyskuuta 2014

Budapest 1/2

"Reilu pari vuotta piti oottaa mahollisuutta päästä näkeen meijän huikeita unkarikaiffareita, mutta odotus todellaki palkittiin. Huikee lopetus kesälle." Noilla sanoilla olin otsikoinu pari viikkoo sitte facebookkiin lisäämäni yhteiskuvan minusta ja Teemusta ja meidän unkarilaisista kavereista. Pidempään blogia seuranneet saattavatki muistaa muutaman postauksen, joissa pyörittiin missä milloinki Unkarista saapuneiden vaihto-oppilaiden kanssa. Vieraiden lähdettyään takasin kotimaahansa, jatkui yhteydenpito Facebookin välityksellä. Halu tavata uudelleen oli kaikilla varmasti mielessä, mutta vasta nyt, melken kaks ja puolivuotta viime tapaamisesta sattui sellainen sauma, että matkaan voisi oikeesti lähteäkki. Matkakaveriksi mulle lähti vanha luokkakaveri Teemu, jonka kans matkustettiin muunmuassa viimevuonna extempore-reissulle Lontooseen.

Paikanpäällä vieraitiin festareilla, hengailtii muuten vaan, maisteltiin paikallisia syötäviä, shoppailtiin ja kierreltiin nähtävyyksiä. Oli huikeeta saada tälläset paikalliset matkaoppaat, ei koskaa tarvinu miettiä et mihin menis ja miten sinne pääsis, senku seurasi perässä. Tässä tällänen fisheye-voittonen postaus. Otetaan seuraavaan enemmän sit nähtävyyksii ja taiteellisempia kuvia.

Linnavuorella

Kohta Burger Kingii

Polkuveneilemässä



Maireana

Paikallista herkkua


P.S.Ostakaa joku mun Samyangin fisheyen, kävin hakeen laajiksen. 

Ukkohalla frisbeegolf

Kahvila Hippu, Raahe. Istun ikkunapaikalla huonossa asennossa puupenkillä ja paikassa ei valtavaa säpinää ole. Tyttö tekee läksyjä edessä ja takana kaksi keski-ikäistä rouvaa jauhavat työkavereista paskaa. Mukissa on pohjalla vielä hiukan kylmentynyttä kahvia ja asiakakäynti alkaa tunnin kuluttua. Tämä taide-, huume- ja pesäpallokaupunki raahe on ihan siedettävä paikka, mutta asumaan en kyllä muuttais. 

Viikonloppu vietettiin ukkohallassa viimeistä kertaa kyseisellä mökillä missä ollaan useamman kerran jo nautittu vapaapäivistä. Tarkotus oli kesällä että lähettäs ukkohallaan sillain että kerettäis käydä wakettamassa mutta kun oltiin lyöty päivämäärät lukkoon niin vähän ajan päästä tuli ilmi että viikkoa aikasemmin ukkohallan wakepark lyö ittensä talviteloille. Huono mäihä sinällään mutta eikaisille mitään voi. Kyllä se vesi ois kuitenkin niin kylmää ollu että en tiiä oisko siitä pystynyt nauttimaan tarpeeksi, jos kaapeli ois ollu käytössä. 
Kuitenkin golffaus hommat onnistui. Korit sijoitettu rinteeseen joten sai oulun tylsälle tasamaastolle vähän vaihtelua kun korkeuserojakin oikeasti oli ja haastetta sitä myöten kans enemmän. En kyllä tarkoita sitä että oulun radat ovat liian helppoja vaan että ne on käyny jo vähän tylsiksi. 


Sake heitti holarin 1 väylällä, pienet sille !

Tänä kesänä kohtuun paljo tullu heiteltyä ja oisinkohan mää kerran saken voittanu. On se ku ei isoveljelle meinaa missään lajissa pärjätä. Nyt kuitenkin tuon reissun jälkeen päätin että kiekot jää talvilomille ja hoidan räsitässä olevat hommat purkkiin ja alan kattelee snoukkavideoita ja fiilistelemään tulevaa talvea. Kohtahan sen vois hallisnoukkaukaudenkin avata kempeleessä kun ilmat on sen verran viilentyny että jääkoneen tuoma lumi ei sula ihan tunnissa.

Ps. Onkohan lasse niin shokissa armeijasta palattuaan kun on vapaus tehdä mitä vain, kun ei täällä oo paljo näkyny hänen matskua ? 

perjantai 5. syyskuuta 2014

Sunnuntai skeittausta

Sunnuntaina käytiin hintassa parkilla kuvaamassa puuleja. Jaako ja Joona pitkän tauon jälkeen dekin päällä ja aina tyylikkyydellään yllättävä miksu oli liekeissa.
Kävästiin sen jälkeen vielä myllytullin ledgellä ottamassa muutama kuva.











Mitä ootte mieltä kuvista ? 

Ps. Huomenna ukkohallaan mökille viikonlopuksi, eli heipodei ja hyvät viikonloput ! 

tiistai 2. syyskuuta 2014

Kevo 2/3

Ensimmäisen päivän tallaus oli vain vajaa 10 kilometriä. Autolla oli kyllä takana jo samana päivänä matkustettu suurinpiirtein 650km. Mukavalta tuntu ensimmäistä kertaa pistää tuolla reissulla leiri pystyyn, trangiat huutamaan jalkaan.
Illanviettoa nuotiolla syvällä suomen lapissa. Savuke huulessa, ystäviä ympärillä ja muu maailma sopivan kaukana. Voisin tässä vaiheessa käyttää aika kovasti kulutettua lausetta, kyllä silloin sielu lepäs.

Matka jatkui seuraavana päivänä, kilometrit taittu ja lenkkarit polki maata reilu 20km verran. Maasto oli kohtuullisen haastava ja nousuja oli mun makuun vähän liikaa. Mutta kyllähän se oli mukava katella aina sitten maisemia  sen jälkeen kun oli pitemmän matkaa ylöspäin tarponu jalat taukoa huutaen.





Lounastauko ja ruokalepo. 

Vesistönylitys

Ja loppukevennykseksi


Vielä yks postaus kyseisestä reissuta tulee. Siinä muunmuassa kuvia vesiputoukselta mikä on kuulemma yks suomen parhaista.

Ps. Käytiin kuvaamassa skeittausta, myös sitä siis luvassa !

Kiitän kuittaan ja lähen auttamaan vaimoa iltapalanlaitossa.