torstai 11. syyskuuta 2014

Budapest 2/2

Edellisen fisheye-voittosen ja unkarikavereista kertovan postauksen vastapainoksi tehään tän postauksen sisällöstä hieman ehkä valokuvauksellisesti laadukkaampi ja enemmän itse kaupungista ja reissusta kertova. Unkariin ja nimenomaan Budapestiin meitä Teemu kans veti kavereiden lisäksi kaupungin hyvä maine. Kun kysyin joltain kaupungissa käyneeltä mielipidettä paikasta oli vastaus poikkeuksetta sävyltään positiivinen. Kaupungissa kehuttiin muunmuassa sen ulkonäköä enkä nyt siellä käytyäni tätä voi kieltääkkään. Budapest on kaupunkina hyvinki koristeellinen ja sitä pidetäänki arkkitehtonisesti Euroopan viehättävimpinä kaupunkeina. Arkkitehtuuri ei toki ollut ainoa silmänruoka, mitä paikanpäällä saatiin todistaa, mutta miellytti meitä sen lisäksi muunmuassa kohtalaisen alhainen hintatasokin. Sitä oli suomipoika ihmeissään, kun ravintolabuffetista selviää neljällä eurolla ja olut ulkona maksaa noin yks ja puoli euroa.

Reissu meillä ei ollu sen pidempi kuin neljä päivää, joka johtu lähinnä siitä, ettei mulle liiemmin kesälomaa herunu, kun töissä olin ehtiny olla armeijan jälkeen vasta kuukauden. Heti ekana päivänä paikan päällä pääsin mun kesän ekoille festareille. Sziget-festivaaleiksi kutsutut festarit on viikon kestävä tapahtuma, johon osallistu tänävuonna yhteensä 415 000 juhlijaa. Me oltiin festareilla torstaina 14.elokuuta, jolloin paikka oli loppuunmyyty ja paikalla oli enimmillään 85 000 ihmistä. Vertailun vuoksi esimerkiksi Ruisrockissa oli tänä vuonna vilkkaimpana päivänä 35 000 kävijää. Isoista festareista oli siis kyse.

Szigetin Aftermovie vuosimallia 2013. Tän vuoden versiota ei oo vielä valitettavasti julkaistu.

Esiintyjistä joita festareilla ois viikon aikana ollu mahollisuutta nähä mainittakoon Skrillex, Calvin Harris, Tom Odell, Clean Bandit ja The Kooks. Meidän päivälle tuttuja esiintyjiä sattu mm. Lily Allen, Macklemore & Ryan Lewis ja Bastille, joista jälkimmäinen teki muhun sellasen vaikutuksen, että oon näin jälkeenpäin kehunu sitä parhaana livekonserttina missä ikinä oon käyny. Ton aftermovien kattomalla saatte pienen käsityksen minkätyyppisestä festarista on kyse. Musiikki ei todellakaan ainoa asia tai aktiviteetti mitä festareilla pysty tekemään. Paikka oli täynny kaikenlaista muutakin nähtävää aina skybarista benjihyppyyn ja teatterista seksuaalivähemmistöille suunnattuihin tapahtumiin. Jos sisäinen hipsteri sussa heräsi niin nähdään ens vuonna festareilla!


Päälavalla Lily Allen

Perjantaina sitten otettiin vähän rauhallisemmin. Käytiin vähä syömässä paikallisessa ravintolassa, käytiin maistelemassa ekaa kertaa Jogo - Frozen yogurttia ja illalla vierailtiin Gellertinvuorella, josta oli huikeet näkymät itse kaupunkiin.



Lauantaina oltiin sitten taas energisinä liikenteessä ja pyhitettiin se kunnon perinteiseen turisteiluun. Vain vyölaukku puuttu kun kierreltiin nähtävyyksiä niin, ettei enää meinaa edes muistaa missä kaikkialla tuli käytyä. Tytöt oli nii hyviä turistioppaita, ettei tarvinu ikinä miettiä millä kulkea ja mitä kaupungissa kannattas käydä kattelemassa ku kaikki tuotiin ku suoraan tarjottimella. Käytiin me ainaki Linnavuorella, Sankarien aukiolla ja Euroopan suurimmassa kauppahallissa. Sankarien aukion läheltä spottasin paikallisen wakeboard-parkin, joten vuokrattiin polkuvene päästäksemme parhaille spoteille kattomaan onko paikallisista weikkaajista mihinkään. Ja olihan niistä.


Linnavuori

Sankareiden aukio

Romenttisella veneretkellä


Polkuveneilyn jälkee alko pitkä kävely tuntumaan jalkojen lisäksi myös tyhjässä mahassa ja tilanne vaati taukoa Burger Kingissä. Tortilla-aterian jälkeen matkaa kelpas taas jatkaa. Päädyttiin ottamaan fiilistelykuvia sillalla, joista poikettii jatkoille ihasteleen jonku randomjäbän tulishowta. Tyttöjen lähettyä unten maille poikettiin me vielä Teemun kanssa teranssilla nauttimassa unkarilaisesta oluesta ja paikallisesta livemusiikista. Iha kelpo ilta, ainaki toimintaa riitti koko päiväksi.







Sunnuntaiksi ja reissun viimeseksi päiväksi tytöt järkkäs meille matkan laivalla pitkin Tonavanjokee Budan ja Pestin välissä sijaitsevalle Margitinsaarelle. Laivasta näki upeesti Budan puolella sijaitsevan Linnavuoren ja Gellertinvuoren ja Pestin puolelta sitten muunmuassa parlamenttitalon. Perillä saaressa käytii sellasessa minizoossa kattelee eläimii. En tiiä onko musta tulossa hippi vai mikä, mut tuntu että ehkä niilläki vois olla paremmat oltavat ja parempaa tekemistä jossain niille luonnollisemmassa ympäristössä. En sille tilanteelle kuitenkaan kokenut voivani siinä hetkessä millään tavalla vaikuttaa, siispä jatkettiin matkaa, haettiin jotku paikalliset suolaset pannukakun tapaset herkut (kuva edellisessä postauksessa) ja mentii nauttimaan niistä ja viimesistä hetkistä tässä uudesta lempimaasta.


Parlamenttitalo ja uiva bussi

Sitte oliki jo aika pikkuhiljaa lähtä hakee kamoja ja valmistautua kotiinlähtöön. Lentokoneen noustessa ilmaan, Passengerin soidessa kuulokkeita, kaupungin jäädessä pikkuhiljaa taakse ja auringon uskomattoman kauniisti laskiessa, oli mieli haikea. Päätin, et haluun jatkaa tätä kohtuu nuorta matkailuharrastustani vielä kun itekki on kohtalaisen nuori. Reissuun lähteminen on vaan niin helppoa kun ei oo juurikaan mitää huolehittavaa. Vähän ku vaan rahaa kerää ja kikkailee lentojen ja majotusten kanssa nii halvalla selviää. Niin monet upeet paikat ja mahtavat ihmiset tuolla jossain vielä odottaa mun kohtaamista. Ei ois mitään järkee jättää niitä tulevaisuuden seikkailuita kokematta. Seuraavaa reissua siis odotellessa.



P.S. Haluun takas

2 kommenttia: